Kievarin joulupöytä

Vielä ehtii nauttimaan Sammatin Kievarin joulupöydän antimista. Herkulliset pateet, laatikot ja kinkut virittävät joulun tunnelmaan.

Sammatin Sammon 100-vuotis historiaan aineistoa

Urheiluseura Sammatin Sampo saavuttaa ensi vuonna kunnioitettavan 100 vuoden iän. Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan historiikki, johon toivon saavani mahdollisimman laajasti aineistoa.

Erityisesti vanhat valokuvat kiinnostavat. Niitä on otettu runsaasti 1920-luvulla, mutta miten on aikaisemmat ja tietysti myös myöhemmät kuvat. Erityisen vähän aineistoa on 1960-luvulta. Myös lehtileikkeistä saa arvokasta tietoa.

Aineiston toivon saavani joko sähköpostiini ta voimme muuten puhelimitse sopia toimittamisesta. Yhteystiedot: toivo.haatio (at) gmail.com, puh. 040 5441580.

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille sammattilaisille ja muille blogin lukijoille!

Joulutori

Sammatin perinteinen joulutori Nuorisoseuran talolla keräsi jälleen runsaasti kävijöitä. Kuvassa Sammattiseuran pöytä.

Löytyykö Sammatin Luskalan kylässä vanha kalmisto?

Oheinen teksti on julkaistu Länsi-Uusimaassa 1920-luvun puolivälissä:

Vanha taru on kertonut, että Luskalan kylässä sijaitsevan edesmenneen K. Enqvistin asuntomökin lähellä sijaitsisi vanha hautuumaa. Ainoastaan ani harvat vanhemmat seurakunnan asukkaat ovat kuitenkin vaan olleet asiasta jonkunverran tietoiset, eikä kukaan ole sen enempää kiinnittänyt asiaan huomiota, Sattumalta sai eräs henkilö, jolle asia tuntui mielenkiintoiselta, tietää tästä unohtumaisillaan olevasta tarusta, johon mahdollisesti tullaan kiinnittämään enempikin huomiota.

Kysymyksessä oleva paikka on luultavasti aikasemmin sijainnut mainehikkaan Valkjärven rannalla, vaikkakin vuosisatojen kuluessa matka järveen on kasvanut 500 metriksi. Kuinka vanha tuo kalmisto lienee, siitä ei toistaiseksi ole tietoja koska paikkakunnan kirkon arkistossa säilyneet vanhimmat kirjat ovat peräisin vasta isonvihan ajoilta, eivätkä nämä sisällä mitään tietoja kysymyksessä olevasta paikasta. Lähellä sijaitsevat paikannimet sellaiset kuin Pappilan mäki, Pappilan haka j.n.e. viittaavat kuitenkin siihen, että paikalla on joskus voinut olla pappila, mahdollisesti myös joku rukoushuone, josta ei kuitenkaan ole säilynyt jälkeäkään nykypäiviin asti, paitsi kansan taruissa.

Mitään tutkimuksia ei toistaiseksi ole vielä paikalla toimitettu, mutta joka tapauksessa on asia sen arvoinen, että jo seurakunnan puolesta olisi asiaan kiinnitettävä huomiota ja jos aihetta ilmaantuu ryhtyä toimenpiteisiin, että tämä historiallinen kalmisto tulisi saamaan sille kuuluvan arvonsa ja edes aidalla eroitetuksi muusta metsämaasta.

Mikäli kerrotaan pitäisi Valkjärven rannalla löytyä myös muistomerkkiä jo kivikauden ajalta.

Hiihtokauden avaus Sammatissa 1.12.2012

Ratamestari kokeilemassa vasta avattua reittiä Kukkusnummen maastossa.

Sanomalehti Uusmaalainen 25.6.1913

Reipas miehenalku Sammatista. Wiime lauwantaina aamupäiwällä olisi kunnantalomme warmaankin palanut poroksi ilman lähellä asuwan kauppias Harzellin Paawo nimistä tuskin wielä 10 wuotiasta poikaa. Talossa asuvan urkurin perheessä leiwottiiin ja uunia lämmitettäessä sattui nokiwalkea, sytyttäen samalla rakennuksen pärekaton, Kotona ei silloin sattunut olemaan ketään mieshenkilöä, enempi kuin läheisellä limonaatitehtaallakaan, josta hywästä waimo aikoi rientää miestään kirkosta kotiin hakemaan. Mutta samalla sattui Paavo Hartzell pyöräilemään saapuwille, kapusi wesisanko mukana kiireesti katolle ja onnistuikin sammuttamaan wielä pienen roihun.

Aki Ollikainen Hesarissa

Eeva Joenpellon kirjailijakodissa asuvasta Aki Ollikaisesta on laaja artikkeli Helsingin Sanomien Kulttuuriosuudessa. Aki voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja on nyt myös ehdolla Finlandiapalkinnon saajaksi.

Linkki artikkeliin.

Väinö Alho Hesarin kuukausiliitteessä

Helsingin Sanomien marraskuun kuukaisiliitteessä on laaja artikkeli sammattilaisen luutnantti Väinö Alhon viimeisistä päivistä talvisodan loppuvaiheissa Viipurin rintamalla.

Artikkelin on kirjoittanut Saska Saarikoski ja artikkeli perustuu lähiomaisten kertomuksiin sekä arkistotutkimuksiin. Mm. Väinö Alhon tytärtä, Kaija Alhoa, on haastateltu.

Artikkelin pääasiana on Väinö Alhon saama presidentti Relanderin Viipurin Pamppusaaren huvilan tuhoamiskäsky ennen neuvostojoukkojen saapumista. Väinö Alho kaatui 2 päivää ennen talvisodan päättymistä.

Helsingin Wiikko-Sanomat 1.6.1883 kirjoittaa:

Wiime huhtikuun 28 päiwänä asetettiin Sammatin pieneen, mutta somaan kirkkoon jo kauan tekeillä ollut, nyt walmistunut ja Sammatin seurakunnalle lahjaksi annettu alttaritaulu. Lahjoittaja on kanslianeuvos Lönnrot, joka jo ennenkin niin monella monituisella tawalla on muistanut rakasta syntymäseutuansa. Taulu, professori Beckerin maalaama, on, kuten kaikki tämän meidän mestarimme teokset, erittäin hienoa tekoa, ja kuwaa, niin kuin siitä jo aikaisemmin sanomissa on nähty, Wapahtajamme seisowaksi kalkki kädessä jumalalliset katseensa ylös taiwasta kohti kohotettuina. Taulua ympäröitsewän, siihen warsin somasti soweltuwan, ebenholtzia muistuttawan kehyksen on lahjoittanut herra puuseppä Sylwander Helsingistä – hänkin wanha Sammattilainen. – Waloisessa, siewässä pikkukirkossa taulu näyttää hywin somalta ja tuntuu sangen mieltä ylentäwältä, ja kauan, kauan, kun jalot lahjoittajat eiwät enää ole olemassa, on tuo kallis taulu muistuttawa myöskin teettäjiänsä, jotka, rakastaen Jumalaansa, hänen huonettansa owat pyytäneet kaunistaa.

Lönnrotin patsaan paljastus 1902

SKS:n tietopaketti Elias Lönnrotista kertoo myös Patsaan paljastamisesta 18.10.1902. Kuten tunnettua patsas paljastettiin yöllä ennen klo 7 aamulla tapahtuvaa oikeaa paljastushetkeä. Paljastajana oli talollisen poika Lindfors Pyhäjärveltä (U.l.).

Asiaa käsiteltiin useissa sanomalehdissä seuraavien päivien aikana. Mm. Koitar 21.10.1902 ja Wiipurin Sanomat 22.10.1902 kertovat tapauksesta.

Lehtitiedoista selviää, että mukana olivat myös kaksi sammattilaista torpparia, I. G. Helenius Leikkilän Jussilasta ja K. A. Salminen Myllykylän Ylitalosta.

YLE Areenassa juttua Sammatista

Kanteleen historiaa käsitellään YLE Areenan jutussa ja käydään mm. Sammatin kirkon kellotapulissa ja Paikkarin torpalla. Kuuntele

Kukkusnummen lenkkimaastot

Kukkusnummi tarjoaa loistavat lenlkkeilymahdollisuudet sammattilaisille. Lenkin ohessa voit käydä kirjaamassa suorituksesi pururadalla Sammatin Sammon kuntolaatikolla.

Tilastoja vanhasta Sammatista

Tällaisen Sammatin Lohja sai:


72,01 neliökilometriä maa-alaa
vesipinta-alaa 13,05 m2
yhteensä 85,06 m2

Lähde: Maanmittaushallitus

Jumppa vaatii myös lihashuoltoa

Matkalla voi hankkiutua myös hierontaan. Tässä mallia Lissabonin lämmöstä.

Sammatin Sampo jumppaa

Sammatin Sammon jäsenet valmistautuvat tulevaan seuran 100-vuotisen olemassaolon juhlavuoteen mm. miesten jokaviikkoisella jumpalla.

Jumpassa sunnuntaina illalla venyttelee lihaksiaan 15 .. 20 eri ikäistä seuran aktiivia. 

Kirkkohallituksen täysistunnon pöytäkirja

Pöytäkirja on nyt julkaistu kirkkohallituksen sivuilla.

Sammatin seurakunta yhdistetään Lohjaan

Kirkkohallitus on 22.8 vastoin Espoon hiippakunnan kantaa päättänyt yhdistää Lohjan seudun seurakunnat yhdeksi seurakunnaksi ja näin myös Sammatin seurakunta lakkautetaan. Päätös tehtiin äänin 7-6.

Asiasta uutisoi eilen Länsi-Uusimaa.

Kirkkohallituksen asiaa käsittelevät asiakirjat löytyvät kirkkohallituksen sivuilta. Pöytäkirja keskiviikkoisesta kokouksesta ei toistaiseksi ole tullut kirkkohallituksen sivuille.

Tiekirkko-oppaiden tapaaminen

Sammatin kirkko oli tänäkin vuonna tiekirkkona. Tiekirkko-oppaina toimivat vapaaehtoiset henkilöt, jotka kokoontuivat perinteiseen päättäjäistilaisuuteen Oravanpesään perjantaina 17.8 Lohjanjärven rannalle.

Sammatin kirkkoherran virkaa hoitava Riitta Mäenpää avasi tilaisuuden ja kertoi seurakunnan ajankohtaisista asioista.

Sammatin tiekirkon organisaattorina toiminut Marja-Riitta Syvänne sai runsaasti kiitosta toiminnastaan niin tiekirkkotoiminnasta kuin muutenkin toiminnastaan itsenäisen Sammatin seurakunnan tulevaisuuden turvaamisesta. 

Timo Aunio huolehti laulusta ja laulattamisesta.

Ilta jatkui makkaransyönnin ja iloisen yhdessäolon merkeissä.

Sukututkimus saa paljon aikaa myös TV:ssä

Televisiossa on tämänkin vuoden aikana ollut useita sukututkimukseen liittyviä ohjelmia, sekä kotimaisia että ulkolaisia. Ohjelmien seuraaminen on mielenkiintoista ja valaisevaa myös hieman kokeneemmille tutkijoille.

Katso linkki.

Sammatin tanssileirin loppunäytös 5.8.2012

Helsingin Tanssiopiston tanssileirin loppunäytöksessä esitettiin Suomen kantaesityksenä Bournonvillen baletti 'Konservatorio'.

Suomen Kansallisteatterin Johan Pakkanen esitti balettimestari ALEXISta.

Pääosissa baletinjohtaja Monsieur DUFOURina ja taloudenhoitaja mademoiselle BONJOURina olivat tanssileirin organisaattorit Sakari Reitamo ja Anita Remitz.

Koreografian balettiin oli laatinut Bournonville-asiantuntija Dinna Björn.

Elijazz 2012

Elijazz keräsi jälleen Kievarin terassin täyteen jazzin ystäviä. Sadekaan ei nautintoa pitkään jaksanut häiritä. Kiitokset järjestäjille jälleen kerran korkeatasoisesta ohjelmasta. 

Trio Ahvenlahti vastasi alkuillan puolentoista tunnin musiikkielämyksestä ja jutustelusta. Kuvassa vasemmalta Reiska Laine (rummut), Olli Ahvenlahti (kosketinsoittimet) ja Pentti Mutikainen (basso).

Toisella jaksolla illan jo hämärtyessä Esa Pethmanin kvartetti solistinaan Iiris Rautio soitti sekä vanhoja tuttuja  kappaleita että maailman ensi-illan saaneen pienisti Veikko Hakkaraisen sävellyksen. Kvartetissa soittavat Esa Pethman (saksofoni, huilu), Veikko Hakkarainen (piano), Tomi Tarkkonen (basso) ja Häkä Virtanen (rummut).

Kuvassa Iiris Rautio sekä basisti Tomi Tarkkonen.

Arpajaisten organisoinnista vastasivat tuttuun tapaan Sammatin Sammon naiset.

Eeva Joenpellon kirjailijakoti

Eeva Joenpellon kirjailijakoti on saamassa uuden isännän. Katja Ketun jälkeen syyskuun alussa taloon muuttaa kirjailija Aki Ollikainen.

Katso WSOY:n kirjallisuussäätiön sivut

Sammatin tori

Sammatin kesän lauantaiset toritapahtumat jatkuvat vilkkaina. Monipuolinen tarjonta sisälsi tänä lauantaina myös Gabriel Niilonpoika Enqvistin sukuseuran esittelyn. Seura vaalii Sammatin Lohilammen isännän jälkeläisten perinteitä. Sukua käsittelevät sivut on julkaistu täällä.

TaideAitat avoinna vielä heinäkuun loppuun

TaideAitoissa on tänä vuonna Simo ja Pekka Hannulan töiden lisäksi nähtävillä Juha Tammenpään ja Kimmo Ojaniemen töitä.
TaideAitat sijaitsevat Sammatin Haarjärvellä osoitteessa Valkjärventie 296. 
TaideAittoihin voi tutustua Aittojen oman blogin kautta.

Taina Partasen ikonit elokuussa Kahvila Putiikissa

Taina Partasen upea ikoninäyttely päättyi juuri Miinan Mökissä. Ei kuitenkaan huolta. Tainan ikonit ovat nähtävissä elokuussa Sammatin Kahvila Putiikissa.
Tainan töihin voi tutustua myös kotisivujen kautta.

Paikkarilla tapahtuu

Paikkarin tapahtumille löytyy oma kotisivu.

Tiekirkko

Sammatin kirkko on tänäkin vuonna tiekirkkona. Tiekirkkoja on Suomessa kaikkiaan hieman alle 300. Useisiin kirkkoihin, kuten Sammattiinkin, on järjestetty opaspalvelu.  Kirkot ovat avoinna joka päivä. Sammatissa kirkossa voi käydä klo 11 .. 15 välisenä aikana.
Heinäkuun puoleenväliin mennessä Sammatin kirkossa on käynyt n. 600 vierailijaa. Oppaat ovat vapaaehtoisia. Päivittäisten kävijöiden määrä vaihtelee muutamasta kävijästä jopa yli 50 kävijään. Ryhmille esittelyjä voidaan järjestää myös muina aikoina kuin tiekirkon normaaleina aukioloaikoina.

Sammatin sankarivainajat

Sammatin sankarivainajia käsittelevä julkaisuni on nyt vapaasti imuroitavissa. Tämä versio sisältää lisäykset ja korjaukset aikaisempaan paperiversioon.

Ritva Saihila Makasiinissa

Ritva Saihilan uniikit käsityöt ja hatut vielä esillä Makasiinissa sunnuntaina 8.7.2012. Muista käydä!

Liisa Suominen Miinan Mökissä

Liisa Suomisen öljyväri- ja akvarellitöitä on esillä Miinan Mökissä vielä alkuviikolla. Hienoja maisemia ja kukkatauluja. Kannattaa käydä!

Sampojuhlat YLE Areenassa

Sampojuhlista löytyy juttua YLE Areenassa. Jos ei halua katsoa koko pätkää, niin voi mennä noin 6 minuutin kohdalle.

Tuulikki ja Wallo Sammatin Kievarissa 4.7.2012

Tuulikki ja Wallo laulattivat jälleen sammattilaisia Kievarin luonnonkauniissa ympäristössä. Laulun voimasta voisi mielellään nauttia vaikka heinäkuun jokaisena keskiviikkona.

Sampojuhlat 1.7.2012

Sampojuhlat juhlittiin tänä vuonna upeassa kesäsäässä Sampomäellä. Seuraavassa tunnelmia kuvien muodossa. Länsi-Uusimaa kirjoitti myös juhlistamme.

Sammatin vt.kirkkoherra Kauko Puranen avasi juhlat

Juhlapuheen piti kaupunginjohtaja Simo Juva

Musiikista vastasi kansanmusiikkiyhtye Tuima

Yleisöä oli koko Sampomäen täydeltä

Perinteiset hernekeitot!

Illan kohokohta: AMORPHIS

Luonto lähellä

Juhannus Sammatissa

Juhannuksen aloitus torilta

Juhannuskokko illalla Kirmusjärven rannalla

Sampojuhlat 1.7.2012 Sampomäellä

Muistathan perinteiset Sampojuhlat. Vuoden päätapahtuma Sammatissa. Mielenkiintoinen ohjelma jälleen kerran.


Juhlat alkavat klo 15 Sampomäen kauniissa ympäristössä. Lippuja portilta tai kahvila Putiikista.