Kalevan päivän juhla 28.2.2018

Öinen - 22 °C pakkanen oli laskenut miinus kolmeentoista, kun Sammatin Sampaalassa alkoi Sampoyhdistys ry:n perinteinen Kalevalan päivän juhla. Tienoo oli lumivaipan alla, joten helmikuun keli oli sellainen kuin sen kuuluukin olla.

Paikkarin Martat pitivät huolen, että juhlavieraat saivat maukkaat kahvit ja kakun ennen varsinaisen tilaisuuden alkua. Puheensorina Sammatin Sampaalan "tuvan" puolella oli kotoinen ja myös sekin perinteinen.

Tilaisuuden juontajana toimi monelle sammattilaiselle tuttu Tuomo Laine (kuvassa oikealla). Juhlaväen toivotti tervetulleeksi Sampoyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Iivonen ja juhlapuheen piti FM Jaakko Kivistö (kuvassa keskellä) otsikolla "Sakari Topelius 200 vuotta, Elias Lönnrotin ja Topieliuksen kohtaamisia, kansanrunoudesta ja työstä". Saimme kuulla mm. Lönnrotin ja Topelius kuuluivat molemmat Lauantaiseuraan, jonka perusti yliopiston opiskelijat ja nuoret opettajat yhdessa vuonna 1930.   Lönnrotin elellessä Nikun talossa, asui häntä 16 vuotta nuorempi Topelius Karjalohjalla ja perimätiedon mukaan he kävivät toistensa luona kylässä.

Kalevalan päivän juhla aloitettiin laulamalla yhdessä Kalevalainen vieraan tervehdys: Kamanat kohottukohot, lakin päästä laskematta...", Juhlaväki sai tukea laululleen Sibeliuslukion lahjakkaasta lauluryhmä Kaikuisasta, jonka jäseniä ovat: Sampo Westerberg, Vilja Westerberg, Liisa ja Elisa. *)

Juhlan kruunasi lopuksi Kaikuisan esittämät kaksi Susannna Ahosen teosta: Lehmä ja Kaiku. Lehmä oli koskettava niin sanoiltaan kuin säveleltään. Kaikuisaa olisi kuunnellut mielellään enemmänkin. Toivotaan, että saamme heidät Sammattin vielä uudemman kerran. Ehkäpä Sampojuhlille?

*) Pahoittelen, että Liisan ja Elisan sukunimet unohtuivat. (Kommenttikenttään voi jättää viestiä, jos joku tietää heidän nimensä, niin täydennän tekstiä.)

Lönnrotin kantele Laukossa

Lönnrotin petäjä

Suomen Kuvalehti julkaisi numerossaan 34/1923 jutun Lönnrotin petäjästä Kesälahdella. Klikkaamalla saa kuvan suuremmaksi.

Elias Lönnrotin esi-isän Eric Lostenin vanhemmista

Lönnrot-suvun kantaisän Eric Lostenin syntyperästä on tietoja varsin niukalti. Rippikirjoista tiedetään, että hän oli syntynyt vuonna 1717 ja kuoli 1762. Päivämääriä ei ole tiedossa. 

Karjalohjalla syntyi vuonna 1717 ainoastaan yksi poika, jolle kasteessa annettiin nimi Eric. Hän syntyi Lohjantaipaleen Passin isännälle ja emännälle 24.1.1717. Tätä Eerikkiä esitetään useiden sukuselvitysten mukaan Lönnrotin suvun kantaisäksi, Eric Losteniksi. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Sen on osoittanut Yrjö Kotivuori minulle kirjoittamassaan sähköpostissa varsin seikkaperäisesti:

'Pohjan ja Karjalohjan talvikäräjien 4.3.1747 pöytäkirjassa s.324 (mf. ES 1917) luetellaan Passin talon sisarukset. Heistä Jacob, Eric ja Gustaf käyttivät sukunimeä Cronberg tai Kronberg. Jacob Cronberg (s. 19.4.1713) oli kirjanpainajakisälli Jönköpingissä, Eric Cronberg (s. 24.1.1717) kirjanpainajakisälli Tukholmassa ja Gustaf Cronberg (s. 30.10.1724) kauppapalvelija Tallinnassa.

Pohjan ja Karjalohjan talvikäräjillä 19.4.1757 f. 438v (mf. JK2023, jatkuu syyskäräjillä 21.11.1757 f. 831v) tämä Erik mainitaan edesmenneenä kirjanpainajakisällinä. Hän ei siis mitenkään voi olla sama henkilö kuin Elias Lönnrotin esi-isä Erik Losten.'

Eric Lostenin syntymästä tiedetään ainoastaan vuosiluku, mikä viittaa siihen, että hän ei ole syntynyt emäseurakunnan alueella, vaan jossain muussa seurakunnassa. Valitei tavasti esim. kaikkien naapuriseurakuntien kastettujen luettelot eivät ole säilyneet luettavassa muodossa.

Katselmusrullista selviää Ericin patronyymiksi Andersson, joten hänen Isänsä etunimi tiedetään. Lisäksi Pommerin sodassa hänet katselmuskirjan mukaan vangittiin 24.11.1757, mutta muuten hänen vaiheistaan ei ole tietoa. Ehkä hänen kuolinpäivänsäkin on tämän vuoksi tuntematon.

Lammintalolla huhtikuun kahdentenatoista

Elias Lönnrot lääkärinä

Kotokontupäivillä 11.4 Sammatissa piti professori Arno Forsius Sampaalassa esitelmän Lönnrotista. Hän kertoi mm:

Lönnrot komennettiin kandidaattina 1831 Hietalahden sairaalaan hoitamaan kolerapotilaita. Hän valmistui seuraavana vuonna lääkäriksi ja meni 1833 Kajaaniin piirilääkäriksi. Kokemukset Kajaanissa olivat niin rajuja, että Lönnrot kertoi voivansa rauhoittua vain matkoillaan, jolloin lääkärinvastuuta ei ollut. Jopa lääkärin ammatista luopuminen oli harkinnasta. Homeopatia, jota Lönnrot piti ’roskana’, oli hoitomuotona leviämässä. Ongelmana olivat myös erilaiset kansanparantajat. Lönnrot korosti lääkärintoimessaan kansan tarkoituksenmukaista käyttäytymistä, terveellistä ravintoa, rokotuksia ja puhui erityisesti kätilöiden määrän lisäämisen puolesta. Lapsikuolleisuushan oli varsin suurta tuohon aikaan.

Lönnrot oli 1840-luvulla virkavapaana lääkärintoimesta viiden vuoden ajan. Lönnrot jatkoi kuitenkin lääkärintointa vaikka hän katsoi, että virkavapausaikana hän oli jäänyt lääketieteen kehityksestä jälkeen. Hän jatkoi lääkärintointaan vielä Sammatissa eläkepäivinään. Lönnrot lääkärinä oli tunnettu erityisesti ihmisläheisenä henkilönä ja tuli hyvin toimeen tavallisen kansan parissa.

Elias Lönnrot Hotel Mantassa

Lönnrotin patsaan paljastus 1902

SKS:n tietopaketti Elias Lönnrotista kertoo myös Patsaan paljastamisesta 18.10.1902. Kuten tunnettua patsas paljastettiin yöllä ennen klo 7 aamulla tapahtuvaa oikeaa paljastushetkeä. Paljastajana oli talollisen poika Lindfors Pyhäjärveltä (U.l.).

Asiaa käsiteltiin useissa sanomalehdissä seuraavien päivien aikana. Mm. Koitar 21.10.1902 ja Wiipurin Sanomat 22.10.1902 kertovat tapauksesta.

Lehtitiedoista selviää, että mukana olivat myös kaksi sammattilaista torpparia, I. G. Helenius Leikkilän Jussilasta ja K. A. Salminen Myllykylän Ylitalosta.