Elias Lönnrot Hotel Mantassa

TaideAitat jumppauttaa lauantaisin piirtämällä

TaideAitat - kesänäyttely

TaideAitat 2014 – idyllinen kesänäyttely

Vanhat aittarakennukset muuttuvat jälleen taidegallerioiksi Lohjan Sammatissa.

Vuosittain toteutettava TaideAitat-kesänäyttely on tuttuun tapaan avoinna heinäkuussa. Tänä kesänä mieleenpainuvan taide-elämyksen tarjoilevat taidegraafikko Pekka Hannula (Espoo, Sammatti) sekä taidemaalarit Mika Törönen (Sammatti) ja Seija Sainio (Lohja). Esillä on myös laadukas katsaus taidegraafikko Simo Hannulan 1980-luvun tuotantoon. Näyttelyn aikana lauantaisin on tarjolla myös piirtämisjumppaa, josta tarkemmin alla.

Luvassa on hyvin toteutettu, tasokas ja paikallisin voimin toteutettu näyttelykokonaisuus idyllisessä ympäristössä. Näyttelypaikka sijaitsee Paikkarin Torpan, Elias Lönnrotin syntymäkodin läheisyydessä Länsi-Uudenmaan kulttuurimaisemissa. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Taideaitat – kesänäyttely 28.6 – 27.7. 2014

Valkjärventie 296 (Ateljee Hannula), 09220 Sammatti

Vapaa pääsy, avoinna joka päivä klo 11-17

Piirtämisjumppa

Taideaitat 2014 kesänäyttelyssä lauantaisin heinäkuussa

Piirtämisjumpassa sovelletaan hauskasti erilaisia taiteen tekemiseen liittyviä piirtämisharjoituksia. Harjoitteiden suorittaminen ei edellytä aiempaa piirustustaitoa, riittää että osaa pitää kynää kädessään ja jaksaa työskennellä hetken pöydän äärellä seisten. Piirtämisharjoitukset ovat noin puolen tunnin tiiviitä kokonaisuuksia ja ne ovat parhaimmillaan 6-9 hengen ryhmissä. Kaikki tarvittavat piirtämisvälineet löytyvät paikalta.

Piirtämisen mielenkiintoinen maailma on tarjolla Taideaitat 2014 kesänäyttelyn aikana heinäkuun jokaisena lauantaina klo 14, jonka jälkeen jumppaamista jatketaan tilanteen mukaan.

Jumppa-lauantait ovat:  5.7 - 12.7 - 19.7 - 26.7

Jumppaaminen on maksutonta, joskin pientä vapaaehtoista maksua materiaaleista toivotaan.

Tiedustelut:

Taidegraafikko Pekka Hannula p. 040 5001295 pekka.hannula@atelierhannula.fi

Tietoa taiteilijoista:

Mika Törönen: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/taiteilijat/2493

Seija Sainio: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/taiteilijat/3527

Pekka Hannula: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/taiteilijat/2173

Simo Hannula: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/taiteilijat/306

Taideaitat verkossa:

www.facebook.com/taideaitat

www.taideaitat.blogspot.com

________________________

Pihalla paistattelee fasaani

Suomen Kulttuurirahaston perustamiskeräys

Vuonna 1938 toteutettiin Suomen Kulttuurirahaston perustamista varten rahankeräys. Myös monet sammattilaiset osallistuivat: Katso linkki

Sammon 100v. juhlan historiakirjan esittely

Hyvät sammattilaisen urheilun ystävät!

"Saavutimme Nummella komian hiihtovoiton ankaran kilpailun jälkeen". Näin kirjoitti sammattilaisen urheilun suurmies Rafael Ruokonen päiväkirjaansa 12.3.1922 sammattilaisten ottaessa toisen kiinnityksen Sampaalan seinällä olevaan kiertopalkintona olleeseen maalaukseen.  Länsi-Uusimaa kertoi, että Sammatista meni tuona sunnuntaina Nummelle kymmenen kuormaa hiihtäjiä ja yksi kuorma suksia. Urheiluinnostus oli siis valtava. Seuraavana vuonna kiertopalkinto lunastettiin sitten pysyvästi Sammattiin.

Sammatissa urheiluinnostus oli herännyt jo vuosituhannen vaihteessa ja vuonna 1903 Nuorisoseura otti ohjelmaansa urheilutoiminnan. Aktiivisten alkuvuosien jälkeen vuosikymmenen loppuun mennessä toiminta kuitenkin hiipui. Tukholman olympialaiset 1912 saivat aikaan uuden innostuksen urheilupiireissä ja Sammatissakin viriteltiin toimintaa uudelleen. Vuonna 1913 Nuorisoseura perusti uudelleen urheilujaoston, joka sai nimekseen Sampo. 15.6.1913 pidettyä kokousta pidetään yleisesti Sammon perustavana kokouksena.

Sammatissa toimi myös aktiivinen Työväenyhdistyksen urheiluseura ja seurojen yhdistämisestä aloitettiin keskustelut vuoden 1915 loppupuoliskolla. Tammikuun 2. päivänä 1916 pidettiin uuden yhteisen urheiluseuran, Sammatin Wisan, ensimmäinen vuosikokous. Kansalaissota katkaisi kuitenkin yhteisen taipaleen lyhyeen ja seurat eriytyivät jälleen vuoden 1918 tapahtumien johdosta ja urheilutoiminta koki lyhyen lamakauden.

Wisan toiminta elvytettiin kesäkuussa 1920 ja toiminta lähti jälleen aktiivisesti käyntiin. Kesäkuussa 1923 päättää Wisa siirtyä vanhaan Sampo-nimeensä.

20-luvun alku oli erityisen aktiivista aikaa ja urheilulla oli suuri merkitys pitäjän itsetunnon ja yhteenkuuluvaisuuden kehityksessä. Urheilukilpailujen lisäksi lähes viikoittain järjestetyt iltamat kokosivat kylien väen yhteen ja saapuihan iltamiin aina naapuripitäjien edustajiakin sähköistämään tunnelmaa. Erityistä närää tuntui herättävän naapurien nimitellessä sammattilaisia 'kappelin pojiksi'. Tähän alemmuuteen toi usein korjausta tulosluetteloiden tarkempi tarkastelu.

Alkuvuosien urheilusuuruuksia olivat Juho Rannikko, Väinö Lindén, Mattilan veljekset, erityisesti Artturi Mattila sekä Väinö Alho.

Suojeluskunta otti 20-luvun puolivälissä urheilun toimintaansa, mikä näivetti Sammon oman toiminnan. Suojeluskunnan ratkaisu ei kaikkia miellyttänyt ja lehdistössä käytiin asiasta katkeraakin debattia, mutta urheiluväen oli asiaan tyytyminen.

Seuran uusi nousu alkoi 30-luvun puolivälin jälkeen ja samassa yhteydessä herätettiin jo 20-luvun alussa vilkkaana vellonut keskustelu seuran rekisteröinnistä uudelleen henkiin. Keskustelun tuloksena Sammatin Sampo ry merkittiin yhdistysrekisteriin 16.10.1936. Jäseniä seuralla oli heti rekisteröinnin jälkeen 25. Toiminta alkoi heti vilkkaana, koulutusta hankittiin sekä seuran ulkopuolelta että myös seuran sisäisesti ja intoa varmaan lisäsi Helsingille vuodeksi 1940 myönnetyt kesäolympialaiset.

Talvisota vei Helsingiltä ensimmäisen mahdollisuutensa olympialaisiin ja vaikutti luonnollisesti myös urheilutoimintaan. Sotien välissä toimintaa yritettiin ylläpitää ja mm. toukokuussa 1941 järjestetyn maaottelumarssin paikallisena organisaattorina toimi Sampo. Maaotteluintoa lisäsi paikalliset haasteet ja mm. Karjalohja haastoi Sammatin suhteessa 2:1. Tietäähän sen miten siinä kävi. Sammatti voitti. Karjalohjalla marssijoita oli 898 ja Sammatissa 535. Vanhin sammattilainen marssija oli 78-vuotias Maria Honkavaara.

Sodan jälkeen toiminta alkoi jälleen vilkkaana. Lajeina olivat hiihto ja yleisurheilu sekä uutena pesäpallo ja suunnistus. Hiihdossa järjestettiin Länsi-Uudenmaan Suurhiihtoja, joissa Sampo menestyi erinomaisesti ja Karjalohjan kanssa kamppailtiin värikkäästi 5 x 10 km:n viestissä. Sammatin haastaessa Karjalohjaa lehdistön välityksellä saatiin Karjalohjalta vastaus: Yllättyneenä lannistumattomasta urheiluhengestänne, jonka avulla monista häviämisistänne huolimatta rohkenette haastaa 'vanhempanne' kiistaan jalolla kilpaladulla kotoisilla tantereillamme, otamme vastaan arvoisan haasteenne ja toivomme auttaa Teitä hiihtourheilumme nostamisyrityksissä.

Karjalohja voitti ylivoimaisesti heillä olleen kolmen huippuhiihtäjän voimin, mikä sai sammattilaiset pohtimaan kilpailumuotoa jatkossa ja myöhemmin hiihdettiin 10 x 5 km:n viestejä, jolloin yksittäisten huippujen vaikutus oli pienempi. Kabinettipeliä - eikä siitä ollut edes paljon apua.

Vuoden 1947 suurtapahtuma olivat Suurkisat Helsingissä, johon Sammatista lähti 60 hengen joukkue. Samana vuonna juhlittiin myös seuran 25-vuotisjuhlaa.

Sotien jälkeisen ajan sammattilaisia urheilijoita olivat Heikki Nieminen, Tapani Lakkasuo, Viljasen veljekset sekä moniottelija Esko Takala.

40- ja 50-luvun vaihteeseen ajoittuu myös urheilukentän lopullinen valmistuminen ja urheilumajan rakentaminen. 50-luvun alkupuoli oli jälleen urheilullisesti vaisumpaa.

Seuraava aktiivinen kymmenvuotiskausi koetaan vuosien 1958 - 67 välillä. Hiihto ja yleisurheilu säilyttävät asemansa Sammon kärkilajeina, mutta rinnalle tuli voimakkaasti suunnistus. Sampo menestyy erinomaisesti alueensa mestaruushiihdoissa ja yksittäisissä yleisurheilulajeissa. Suunnistusharjoituksia järjestettiin organisoidusti alueen muiden seurojen kanssa ja kilpailuja lähes viikoittain. Myös menestystä seurasi suunnistuksen osalta.

Tämän kauden organisaattoreita olivat Arvo Oksanen, Arvo Laaksonen, Aimo Viljanen, Kalevi Vikman, Väinö Kunttu - joitakin mainitakseni.

Vuoden 1967 jälkeen koettiin 10 vuoden lähes täydellinen tauko urheilutoiminnassa. Seuran henkiin herättäjänä toimi Pekka Virtanen ja 1977 seuratoiminta jälleen virisi. Hiihto ja yleisurheilu säilyivät valtalajeina, mutta uusia lajeja tulvi toiminnan piiriin. Aikuisille järjestettiin kuntojumppaa ja lapsille satujumppaa. Rakennettiin pururata.

Painopisteen siirtyminen kuntourheiluun toi mukanaan uusia joukkuelajeja ringetestä rantalentopalloon sekä leikkimielistä kisailua sammattilaisten ja kesäsammattilaisten kesken.

Erityisen ilahduttavaa on ollut nuorten sammattilaisten menestys 2000-luvun alussa sekä yleisurheilussa, hiihdossa että suunnistuksessa.

Kun seuran puheenjohtaja toivoo kirjan esipuheessa seuraavaksi sadaksi vuodeksi elämyksellisiä kokemuksia liikunnan ja urheilun parissa niin esitän toivomukseni seuran johdolle helpottaakseni seuraavan kirjoittajan työtä - pitäkää leikekirjaa, pöytäkirjat ovat tylsiä. Mallia voi ottaa vaikka Katajan Aulikselta. Kiitos.

Sammatin Sampo ry 100 vuotta

Sammatin urheiluseura Sampo täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhlan kunniaksi Sampo julkaisee ensi sunnuntain juhlassaan Sammon historian. Kirja sisältää 156 sivua ja sitä myydään juhlassa hintaan 20 €.