Sanomalehti Uusmaalainen 25.6.1913

Reipas miehenalku Sammatista. Wiime lauwantaina aamupäiwällä olisi kunnantalomme warmaankin palanut poroksi ilman lähellä asuwan kauppias Harzellin Paawo nimistä tuskin wielä 10 wuotiasta poikaa. Talossa asuvan urkurin perheessä leiwottiiin ja uunia lämmitettäessä sattui nokiwalkea, sytyttäen samalla rakennuksen pärekaton, Kotona ei silloin sattunut olemaan ketään mieshenkilöä, enempi kuin läheisellä limonaatitehtaallakaan, josta hywästä waimo aikoi rientää miestään kirkosta kotiin hakemaan. Mutta samalla sattui Paavo Hartzell pyöräilemään saapuwille, kapusi wesisanko mukana kiireesti katolle ja onnistuikin sammuttamaan wielä pienen roihun.

Aki Ollikainen Hesarissa

Eeva Joenpellon kirjailijakodissa asuvasta Aki Ollikaisesta on laaja artikkeli Helsingin Sanomien Kulttuuriosuudessa. Aki voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja on nyt myös ehdolla Finlandiapalkinnon saajaksi.

Linkki artikkeliin.

Väinö Alho Hesarin kuukausiliitteessä

Helsingin Sanomien marraskuun kuukaisiliitteessä on laaja artikkeli sammattilaisen luutnantti Väinö Alhon viimeisistä päivistä talvisodan loppuvaiheissa Viipurin rintamalla.

Artikkelin on kirjoittanut Saska Saarikoski ja artikkeli perustuu lähiomaisten kertomuksiin sekä arkistotutkimuksiin. Mm. Väinö Alhon tytärtä, Kaija Alhoa, on haastateltu.

Artikkelin pääasiana on Väinö Alhon saama presidentti Relanderin Viipurin Pamppusaaren huvilan tuhoamiskäsky ennen neuvostojoukkojen saapumista. Väinö Alho kaatui 2 päivää ennen talvisodan päättymistä.

Helsingin Wiikko-Sanomat 1.6.1883 kirjoittaa:

Wiime huhtikuun 28 päiwänä asetettiin Sammatin pieneen, mutta somaan kirkkoon jo kauan tekeillä ollut, nyt walmistunut ja Sammatin seurakunnalle lahjaksi annettu alttaritaulu. Lahjoittaja on kanslianeuvos Lönnrot, joka jo ennenkin niin monella monituisella tawalla on muistanut rakasta syntymäseutuansa. Taulu, professori Beckerin maalaama, on, kuten kaikki tämän meidän mestarimme teokset, erittäin hienoa tekoa, ja kuwaa, niin kuin siitä jo aikaisemmin sanomissa on nähty, Wapahtajamme seisowaksi kalkki kädessä jumalalliset katseensa ylös taiwasta kohti kohotettuina. Taulua ympäröitsewän, siihen warsin somasti soweltuwan, ebenholtzia muistuttawan kehyksen on lahjoittanut herra puuseppä Sylwander Helsingistä – hänkin wanha Sammattilainen. – Waloisessa, siewässä pikkukirkossa taulu näyttää hywin somalta ja tuntuu sangen mieltä ylentäwältä, ja kauan, kauan, kun jalot lahjoittajat eiwät enää ole olemassa, on tuo kallis taulu muistuttawa myöskin teettäjiänsä, jotka, rakastaen Jumalaansa, hänen huonettansa owat pyytäneet kaunistaa.